karttava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | karttava | karttavat |
genetiivi | karttavan | karttavien (karttavain) |
partitiivi | karttavaa | karttavia |
akkusatiivi | karttava; karttavan |
karttavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | karttavassa | karttavissa |
elatiivi | karttavasta | karttavista |
illatiivi | karttavaan | karttaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | karttavalla | karttavilla |
ablatiivi | karttavalta | karttavilta |
allatiivi | karttavalle | karttaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karttavana | karttavina |
translatiivi | karttavaksi | karttaviksi |
abessiivi | karttavatta | karttavitta |
instruktiivi | – | karttavin |
komitatiivi | – | karttavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | karttava- | |
vahva vartalo | karttava- | |
konsonantti- vartalo |
- |