kartteleva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kartteleva | karttelevat |
genetiivi | karttelevan | karttelevien (karttelevain) |
partitiivi | karttelevaa | karttelevia |
akkusatiivi | kartteleva; karttelevan |
karttelevat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | karttelevassa | karttelevissa |
elatiivi | karttelevasta | karttelevista |
illatiivi | karttelevaan | kartteleviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | karttelevalla | karttelevilla |
ablatiivi | karttelevalta | karttelevilta |
allatiivi | karttelevalle | kartteleville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karttelevana | karttelevina |
translatiivi | karttelevaksi | kartteleviksi |
abessiivi | karttelevatta | karttelevitta |
instruktiivi | – | karttelevin |
komitatiivi | – | karttelevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kartteleva- | |
vahva vartalo | kartteleva- | |
konsonantti- vartalo |
- |