Katso myös: Karva |
karva (9)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | karva | karvat |
genetiivi | karvan | karvojen (karvain) |
partitiivi | karvaa | karvoja |
akkusatiivi | karva; karvan |
karvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | karvassa | karvoissa |
elatiivi | karvasta | karvoista |
illatiivi | karvaan | karvoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | karvalla | karvoilla |
ablatiivi | karvalta | karvoilta |
allatiivi | karvalle | karvoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karvana | karvoina |
translatiivi | karvaksi | karvoiksi |
abessiivi | karvatta | karvoitta |
instruktiivi | – | karvoin |
komitatiivi | – | karvoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | karva- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
aistinkarva, hiuskarva, ihokarva, juurikarva, kamelinkarva, karvahattu, karvakato, karvakaulus, karvakehrääjä, karvakenkä, karvakuonosaukko, karvakäsi, karvalakki, karvalanka, karvalaukku, karvalehti, karvamerkki, karvanaama, karvanjuuri, karvankasvu, karvanluonti, karvanlähtö, karvanpoisto, karvanysty, karvapallo, karvapeite, karvareuhka, karvarousku, karvasipuli, karvasivellin, karvatukko, karvatuppi, karvaturri, koirankarva, kulmakarva, myötäkarva, niskakarva, partakarva, peitinkarva, poltinkarva, solukarva, sukakarva, terminaalikarva, tuntokarva, turpakarva, vastakarva, viiksikarva, värekarva