kasaileminen (38)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kasaileminen | kasailemiset |
| genetiivi | kasailemisen | kasailemisten kasailemisien |
| partitiivi | kasailemista | kasailemisia |
| akkusatiivi | kasaileminen; kasailemisen |
kasailemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kasailemisessa | kasailemisissa |
| elatiivi | kasailemisesta | kasailemisista |
| illatiivi | kasailemiseen | kasailemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kasailemisella | kasailemisilla |
| ablatiivi | kasailemiselta | kasailemisilta |
| allatiivi | kasailemiselle | kasailemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kasailemisena (kasailemisna) |
kasailemisina |
| translatiivi | kasailemiseksi | kasailemisiksi |
| abessiivi | kasailemisetta | kasailemisitta |
| instruktiivi | – | kasailemisin |
| komitatiivi | – | kasailemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kasailemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kasailemis- | |