katkaisu (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | katkaisu | katkaisut |
genetiivi | katkaisun | katkaisujen katkaisuiden katkaisuitten |
partitiivi | katkaisua | katkaisuita katkaisuja |
akkusatiivi | katkaisu; katkaisun |
katkaisut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | katkaisussa | katkaisuissa |
elatiivi | katkaisusta | katkaisuista |
illatiivi | katkaisuun | katkaisuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | katkaisulla | katkaisuilla |
ablatiivi | katkaisulta | katkaisuilta |
allatiivi | katkaisulle | katkaisuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | katkaisuna | katkaisuina |
translatiivi | katkaisuksi | katkaisuiksi |
abessiivi | katkaisutta | katkaisuitta |
instruktiivi | – | katkaisuin |
komitatiivi | – | katkaisuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | katkaisu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
katkaisuasema, katkaisukohta, katkaisupeli, katkaisupihdit