katkottu
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | katkottu | katkotut |
genetiivi | katkotun | katkottujen |
partitiivi | katkottua | katkottuja |
akkusatiivi | katkottu; katkotun |
katkotut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | katkotussa | katkotuissa |
elatiivi | katkotusta | katkotuista |
illatiivi | katkottuun | katkottuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | katkotulla | katkotuilla |
ablatiivi | katkotulta | katkotuilta |
allatiivi | katkotulle | katkotuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | katkottuna | katkottuina |
translatiivi | katkotuksi | katkotuiksi |
abessiivi | katkotutta | katkotuitta |
instruktiivi | – | katkotuin |
komitatiivi | – | katkottuine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |