kaunistama
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaunistama | kaunistamat |
| genetiivi | kaunistaman | kaunistamien (kaunistamain) |
| partitiivi | kaunistamaa | kaunistamia |
| akkusatiivi | kaunistama; kaunistaman | kaunistamat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaunistamassa | kaunistamissa |
| elatiivi | kaunistamasta | kaunistamista |
| illatiivi | kaunistamaan | kaunistamiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaunistamalla | kaunistamilla |
| ablatiivi | kaunistamalta | kaunistamilta |
| allatiivi | kaunistamalle | kaunistamille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaunistamana | kaunistamina |
| translatiivi | kaunistamaksi | kaunistamiksi |
| abessiivi | kaunistamatta | kaunistamitta |
| instruktiivi | – | kaunistamin |
| komitatiivi | – | kaunistamine |
kaunistama (taivutustyyppi 27[1], da-infinitiivi kaunistada, katso taivutus täältä)