Katso myös: Kauno |
kauno (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kauno | kaunot |
genetiivi | kaunon | kaunojen |
partitiivi | kaunoa | kaunoja |
akkusatiivi | kauno; kaunon |
kaunot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaunossa | kaunoissa |
elatiivi | kaunosta | kaunoista |
illatiivi | kaunoon | kaunoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaunolla | kaunoilla |
ablatiivi | kaunolta | kaunoilta |
allatiivi | kaunolle | kaunoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaunona | kaunoina |
translatiivi | kaunoksi | kaunoiksi |
abessiivi | kaunotta | kaunoitta |
instruktiivi | – | kaunoin |
komitatiivi | – | kaunoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kauno- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
kaunokirja, kaunokirjailija, kaunokirjallinen, kaunokirjoitus, kaunoluistelija, kaunoluistelu, kaunoluistin, kaunomaalailu, kaunopuheinen, kaunosielu, kaunosieluinen, kaunosilmä, kaunotaide, tuhatkauno