kavaltanut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kavaltanut | kavaltaneet |
genetiivi | kavaltaneen | kavaltaneiden kavaltaneitten |
partitiivi | kavaltanutta | kavaltaneita |
akkusatiivi | kavaltanut; kavaltaneen |
kavaltaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kavaltaneessa | kavaltaneissa |
elatiivi | kavaltaneesta | kavaltaneista |
illatiivi | kavaltaneeseen | kavaltaneisiin kavaltaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kavaltaneella | kavaltaneilla |
ablatiivi | kavaltaneelta | kavaltaneilta |
allatiivi | kavaltaneelle | kavaltaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kavaltaneena | kavaltaneina |
translatiivi | kavaltaneeksi | kavaltaneiksi |
abessiivi | kavaltaneetta | kavaltaneitta |
instruktiivi | – | kavaltanein |
komitatiivi | – | kavaltaneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kavaltanee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kavaltanut- |