keilaava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | keilaava | keilaavat |
genetiivi | keilaavan | keilaavien (keilaavain) |
partitiivi | keilaavaa | keilaavia |
akkusatiivi | keilaava; keilaavan | keilaavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | keilaavassa | keilaavissa |
elatiivi | keilaavasta | keilaavista |
illatiivi | keilaavaan | keilaaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | keilaavalla | keilaavilla |
ablatiivi | keilaavalta | keilaavilta |
allatiivi | keilaavalle | keilaaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | keilaavana | keilaavina |
translatiivi | keilaavaksi | keilaaviksi |
abessiivi | keilaavatta | keilaavitta |
instruktiivi | – | keilaavin |
komitatiivi | – | keilaavine |