keilaava
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keilaava | keilaavat |
| genetiivi | keilaavan | keilaavien (keilaavain) |
| partitiivi | keilaavaa | keilaavia |
| akkusatiivi | keilaava; keilaavan |
keilaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keilaavassa | keilaavissa |
| elatiivi | keilaavasta | keilaavista |
| illatiivi | keilaavaan | keilaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keilaavalla | keilaavilla |
| ablatiivi | keilaavalta | keilaavilta |
| allatiivi | keilaavalle | keilaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keilaavana | keilaavina |
| translatiivi | keilaavaksi | keilaaviksi |
| abessiivi | keilaavatta | keilaavitta |
| instruktiivi | – | keilaavin |
| komitatiivi | – | keilaavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | keilaava- | |
| vahva vartalo | keilaava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |