keilaileminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | keilaileminen | keilailemiset |
genetiivi | keilailemisen | keilailemisten keilailemisien |
partitiivi | keilailemista | keilailemisia |
akkusatiivi | keilaileminen; keilailemisen |
keilailemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | keilailemisessa | keilailemisissa |
elatiivi | keilailemisesta | keilailemisista |
illatiivi | keilailemiseen | keilailemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | keilailemisella | keilailemisilla |
ablatiivi | keilailemiselta | keilailemisilta |
allatiivi | keilailemiselle | keilailemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | keilailemisena (keilailemisna) |
keilailemisina |
translatiivi | keilailemiseksi | keilailemisiksi |
abessiivi | keilailemisetta | keilailemisitta |
instruktiivi | – | keilailemisin |
komitatiivi | – | keilailemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | keilailemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
keilailemis- |