keilannut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | keilannut | keilanneet |
genetiivi | keilanneen | keilanneiden keilanneitten |
partitiivi | keilannutta | keilanneita |
akkusatiivi | keilannut; keilanneen | keilanneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | keilanneessa | keilanneissa |
elatiivi | keilanneesta | keilanneista |
illatiivi | keilanneeseen | keilanneisiin keilanneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | keilanneella | keilanneilla |
ablatiivi | keilanneelta | keilanneilta |
allatiivi | keilanneelle | keilanneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | keilanneena | keilanneina |
translatiivi | keilanneeksi | keilanneiksi |
abessiivi | keilanneetta | keilanneitta |
instruktiivi | – | keilannein |
komitatiivi | – | keilanneine |