Katso myös: Kekäle |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kekäle | kekäleet |
genetiivi | kekäleen | kekäleiden kekäleitten |
partitiivi | kekälettä | kekäleitä |
akkusatiivi | kekäle; kekäleen |
kekäleet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kekäleessä | kekäleissä |
elatiivi | kekäleestä | kekäleistä |
illatiivi | kekäleeseen | kekäleisiin kekäleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kekäleellä | kekäleillä |
ablatiivi | kekäleeltä | kekäleiltä |
allatiivi | kekäleelle | kekäleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kekäleenä | kekäleinä |
translatiivi | kekäleeksi | kekäleiksi |
abessiivi | kekäleettä | kekäleittä |
instruktiivi | – | kekälein |
komitatiivi | – | kekäleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kekälee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kekälet- |