kelannut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kelannut | kelanneet |
| genetiivi | kelanneen | kelanneiden kelanneitten |
| partitiivi | kelannutta | kelanneita |
| akkusatiivi | kelannut; kelanneen |
kelanneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kelanneessa | kelanneissa |
| elatiivi | kelanneesta | kelanneista |
| illatiivi | kelanneeseen | kelanneisiin kelanneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kelanneella | kelanneilla |
| ablatiivi | kelanneelta | kelanneilta |
| allatiivi | kelanneelle | kelanneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kelanneena | kelanneina |
| translatiivi | kelanneeksi | kelanneiksi |
| abessiivi | kelanneetta | kelanneitta |
| instruktiivi | – | kelannein |
| komitatiivi | – | kelanneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kelannee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kelannut- | |