kellahtanut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kellahtanut | kellahtaneet |
genetiivi | kellahtaneen | kellahtaneiden kellahtaneitten |
partitiivi | kellahtanutta | kellahtaneita |
akkusatiivi | kellahtanut; kellahtaneen |
kellahtaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kellahtaneessa | kellahtaneissa |
elatiivi | kellahtaneesta | kellahtaneista |
illatiivi | kellahtaneeseen | kellahtaneisiin kellahtaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kellahtaneella | kellahtaneilla |
ablatiivi | kellahtaneelta | kellahtaneilta |
allatiivi | kellahtaneelle | kellahtaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kellahtaneena | kellahtaneina |
translatiivi | kellahtaneeksi | kellahtaneiksi |
abessiivi | kellahtaneetta | kellahtaneitta |
instruktiivi | – | kellahtanein |
komitatiivi | – | kellahtaneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kellahtanee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kellahtanut- |