kellistänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kellistänyt | kellistäneet |
| genetiivi | kellistäneen | kellistäneiden kellistäneitten |
| partitiivi | kellistänyttä | kellistäneitä |
| akkusatiivi | kellistänyt; kellistäneen | kellistäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kellistäneessä | kellistäneissä |
| elatiivi | kellistäneestä | kellistäneistä |
| illatiivi | kellistäneeseen | kellistäneisiin kellistäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kellistäneellä | kellistäneillä |
| ablatiivi | kellistäneeltä | kellistäneiltä |
| allatiivi | kellistäneelle | kellistäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kellistäneenä | kellistäneinä |
| translatiivi | kellistäneeksi | kellistäneiksi |
| abessiivi | kellistäneettä | kellistäneittä |
| instruktiivi | – | kellistänein |
| komitatiivi | – | kellistäneine |