Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kennel | kennelit |
genetiivi | kennelin | kennelien (kennelein) |
partitiivi | kenneliä | kennelejä |
akkusatiivi | kennel; kennelin |
kennelit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kennelissä | kenneleissä |
elatiivi | kennelistä | kenneleistä |
illatiivi | kenneliin | kenneleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kennelillä | kenneleillä |
ablatiivi | kenneliltä | kenneleiltä |
allatiivi | kennelille | kenneleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kennelinä | kenneleinä |
translatiivi | kenneliksi | kenneleiksi |
abessiivi | kennelittä | kenneleittä |
instruktiivi | – | kennelein |
komitatiivi | – | kenneleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kenneli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
kenneltoiminta, kenneltyö, kennelväki, kennelyskä
kennel (monikko kennels)
kennel yl. (2) (yks. määr. kenneln , mon. epämäär. kennlar , mon. määr. kennlarna )