kerake (48)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kerake | kerakkeet |
| genetiivi | kerakkeen | kerakkeiden kerakkeitten |
| partitiivi | keraketta | kerakkeita |
| akkusatiivi | kerake; kerakkeen |
kerakkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kerakkeessa | kerakkeissa |
| elatiivi | kerakkeesta | kerakkeista |
| illatiivi | kerakkeeseen | kerakkeisiin kerakkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kerakkeella | kerakkeilla |
| ablatiivi | kerakkeelta | kerakkeilta |
| allatiivi | kerakkeelle | kerakkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kerakkeena | kerakkeina |
| translatiivi | kerakkeeksi | kerakkeiksi |
| abessiivi | kerakkeetta | kerakkeitta |
| instruktiivi | – | kerakkein |
| komitatiivi | – | kerakkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kerakkee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
keraket- | |
Elias Lönnrotin luoma uudissana, joka on ilmeisesti -ke-johdos kera-sanasta (’keralla soiva’; vrt. latinan consonans, ruotsin konsonant)[1]