kerinyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kerinyt | kerineet |
genetiivi | kerineen | kerineiden kerineitten |
partitiivi | kerinyttä | kerineitä |
akkusatiivi | kerinyt; kerineen |
kerineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kerineessä | kerineissä |
elatiivi | kerineestä | kerineistä |
illatiivi | kerineeseen | kerineisiin kerineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kerineellä | kerineillä |
ablatiivi | kerineeltä | kerineiltä |
allatiivi | kerineelle | kerineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kerineenä | kerineinä |
translatiivi | kerineeksi | kerineiksi |
abessiivi | kerineettä | kerineittä |
instruktiivi | – | kerinein |
komitatiivi | – | kerineine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kerinee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kerinyt- |