kerkeävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kerkeävä | kerkeävät |
| genetiivi | kerkeävän | kerkeävien (kerkeäväin) |
| partitiivi | kerkeävää | kerkeäviä |
| akkusatiivi | kerkeävä; kerkeävän | kerkeävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kerkeävässä | kerkeävissä |
| elatiivi | kerkeävästä | kerkeävistä |
| illatiivi | kerkeävään | kerkeäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kerkeävällä | kerkeävillä |
| ablatiivi | kerkeävältä | kerkeäviltä |
| allatiivi | kerkeävälle | kerkeäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kerkeävänä | kerkeävinä |
| translatiivi | kerkeäväksi | kerkeäviksi |
| abessiivi | kerkeävättä | kerkeävittä |
| instruktiivi | – | kerkeävin |
| komitatiivi | – | kerkeävine |