keskusteleva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | keskusteleva | keskustelevat |
genetiivi | keskustelevan | keskustelevien (keskustelevain) |
partitiivi | keskustelevaa | keskustelevia |
akkusatiivi | keskusteleva; keskustelevan |
keskustelevat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | keskustelevassa | keskustelevissa |
elatiivi | keskustelevasta | keskustelevista |
illatiivi | keskustelevaan | keskusteleviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | keskustelevalla | keskustelevilla |
ablatiivi | keskustelevalta | keskustelevilta |
allatiivi | keskustelevalle | keskusteleville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | keskustelevana | keskustelevina |
translatiivi | keskustelevaksi | keskusteleviksi |
abessiivi | keskustelevatta | keskustelevitta |
instruktiivi | – | keskustelevin |
komitatiivi | – | keskustelevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | keskusteleva- | |
vahva vartalo | keskusteleva- | |
konsonantti- vartalo |
- |