kielinyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kielinyt | kielineet |
genetiivi | kielineen | kielineiden kielineitten |
partitiivi | kielinyttä | kielineitä |
akkusatiivi | kielinyt; kielineen |
kielineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kielineessä | kielineissä |
elatiivi | kielineestä | kielineistä |
illatiivi | kielineeseen | kielineisiin kielineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kielineellä | kielineillä |
ablatiivi | kielineeltä | kielineiltä |
allatiivi | kielineelle | kielineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kielineenä | kielineinä |
translatiivi | kielineeksi | kielineiksi |
abessiivi | kielineettä | kielineittä |
instruktiivi | – | kielinein |
komitatiivi | – | kielineine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kielinee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kielinyt- |