kierteittänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kierteittänyt | kierteittäneet |
| genetiivi | kierteittäneen | kierteittäneiden kierteittäneitten |
| partitiivi | kierteittänyttä | kierteittäneitä |
| akkusatiivi | kierteittänyt; kierteittäneen |
kierteittäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kierteittäneessä | kierteittäneissä |
| elatiivi | kierteittäneestä | kierteittäneistä |
| illatiivi | kierteittäneeseen | kierteittäneisiin kierteittäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kierteittäneellä | kierteittäneillä |
| ablatiivi | kierteittäneeltä | kierteittäneiltä |
| allatiivi | kierteittäneelle | kierteittäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kierteittäneenä | kierteittäneinä |
| translatiivi | kierteittäneeksi | kierteittäneiksi |
| abessiivi | kierteittäneettä | kierteittäneittä |
| instruktiivi | – | kierteittänein |
| komitatiivi | – | kierteittäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kierteittänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kierteittänyt- | |