kiiltävä
kiiltävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiiltävä | kiiltävät |
| genetiivi | kiiltävän | kiiltävien (kiiltäväin) |
| partitiivi | kiiltävää | kiiltäviä |
| akkusatiivi | kiiltävä; kiiltävän | kiiltävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiiltävässä | kiiltävissä |
| elatiivi | kiiltävästä | kiiltävistä |
| illatiivi | kiiltävään | kiiltäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiiltävällä | kiiltävillä |
| ablatiivi | kiiltävältä | kiiltäviltä |
| allatiivi | kiiltävälle | kiiltäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiiltävänä | kiiltävinä |
| translatiivi | kiiltäväksi | kiiltäviksi |
| abessiivi | kiiltävättä | kiiltävittä |
| instruktiivi | – | kiiltävin |
| komitatiivi | – | kiiltävine |