kiiltävä (10) (komparatiivi kiiltävämpi, superlatiivi kiiltävin) (taivutus)
kiiltävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiiltävä | kiiltävät |
genetiivi | kiiltävän | kiiltävien (kiiltäväin) |
partitiivi | kiiltävää | kiiltäviä |
akkusatiivi | kiiltävä; kiiltävän | kiiltävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiiltävässä | kiiltävissä |
elatiivi | kiiltävästä | kiiltävistä |
illatiivi | kiiltävään | kiiltäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiiltävällä | kiiltävillä |
ablatiivi | kiiltävältä | kiiltäviltä |
allatiivi | kiiltävälle | kiiltäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiiltävänä | kiiltävinä |
translatiivi | kiiltäväksi | kiiltäviksi |
abessiivi | kiiltävättä | kiiltävittä |
instruktiivi | – | kiiltävin |
komitatiivi | – | kiiltävine |