kiinne
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiinne | kiinteet |
| genetiivi | kiinteen | kiinteiden kiinteitten |
| partitiivi | kiinnettä | kiinteitä |
| akkusatiivi | kiinne; kiinteen |
kiinteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiinteessä | kiinteissä |
| elatiivi | kiinteestä | kiinteistä |
| illatiivi | kiinteeseen | kiinteisiin kiinteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiinteellä | kiinteillä |
| ablatiivi | kiinteeltä | kiinteiltä |
| allatiivi | kiinteelle | kiinteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiinteenä | kiinteinä |
| translatiivi | kiinteeksi | kiinteiksi |
| abessiivi | kiinteettä | kiinteittä |
| instruktiivi | – | kiintein |
| komitatiivi | – | kiinteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiintee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiinnet- | |
|
Ks. hiuskiinne |