kiire
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kiire merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kiire sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kiire sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kiire on tässä. Sanan kiire määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankiire määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Kiire
Suomi
Substantiivi
kiire (48)
- ajan vähyydestä sen tarvittavaan määrään verrattuna seuraava usein jännitteinen tilanne
- Meillä on kiire junaan.
- Nyt tuli kiire!
- Tuotannossa tulee kiire, jos aiomme selvitä määräajassa.
- On kiire kouluun, kun nukuin liian pitkään.
- kiireellistetty toiminta
- Onko sinulla kiireitä?
- On pitänyt kiirettä, kun yksi on sairaslomalla.
- Kaikilla näyttää olevan kiire samaan paikkaan.
- Kyllä kiire helpottaa, kun opit homman kunnolla.
- Kiire, kiire, mihin tämä ainainen kiire johtaa?
- Kiire ei helpota, jos jonossa ohittaa yhden auton.
- Kiire lisääntyy, kun yritetään tuotantoa kasvattaa lisäämättä resursseja ja parantamatta menetelmiä.
- Kiireen aiheuttajana on usein ahneus.
- Kiireellä pilataan moni asia.
- Silloin vasta on kiire, kun ei ehdi hypätä pyörän päälle vaan täytyy työntää.
Ääntäminen
- IPA: /ˈkiːreˣ/
- tavutus: kii‧re
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiire | kiireet |
| genetiivi | kiireen | kiireiden kiireitten |
| partitiivi | kiirettä | kiireitä |
| akkusatiivi | kiire; kiireen |
kiireet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiireessä | kiireissä |
| elatiivi | kiireestä | kiireistä |
| illatiivi | kiireeseen | kiireisiin kiireihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiireellä | kiireillä |
| ablatiivi | kiireeltä | kiireiltä |
| allatiivi | kiireelle | kiireille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiireenä | kiireinä |
| translatiivi | kiireeksi | kiireiksi |
| abessiivi | kiireettä | kiireittä |
| instruktiivi | – | kiirein |
| komitatiivi | – | kiireine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiiree- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiiret- | |
Käännökset
3. päälaki
|
Ks. päälaki |
Liittyvät sanat
kiireellistetty, kiireellä, kiireen tunne,
kiirehtiä, kiirehtää, kiireisesti, kiireisyys, kiireys, kiireysluokka, kiiruhtaa
Synonyymit
Johdokset
- adjektiivit: kiireellinen, kiireinen
- adverbit: kiireellisesti, kiireessä, kiireesti
Yhdyssanat
joulukiire, kiirekausi, lähtökiire, tulipalokiire, työkiire
Substantiivi
kiire (48)
- (vanhentunut) päälaki
- Hamast candapääst nijn kijresen asti, ei hänesä ole mitän terwe. (Biblia, 1685)
Huomautukset
- nykykielessä vain sanonnassa kiireestä kantapäähän
Liittyvät sanat
Rinnakkaiset kirjoitusasut
- (vanhentunut) kijre
Aiheesta muualla
- kiire Kielitoimiston sanakirjassa
Viro
Adjektiivi
kiire (gen. kiire, part. kiiret)
- nopea
- kiire hobune – nopea hevonen
- kiireellinen, kiireistä toimintaa vaativa
- See on kiire töö. – Tämä on kiireellinen työ.
Taivutus
Liittyvät sanat
Substantiivi
kiire (gen. kiire, part. kiiret)
- kiire
- Selle tööga on mul tuline kiire. – Tämän työn kanssa minulla on palava kiire.
- Mul pole kuskile suurt kiiret. – Minulla ei ole mihinkään suurta kiirettä.
- tal hakkas kiire – hänelle tuli kiire