kiisu (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiisu | kiisut |
genetiivi | kiisun | kiisujen |
partitiivi | kiisua | kiisuja |
akkusatiivi | kiisu; kiisun |
kiisut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiisussa | kiisuissa |
elatiivi | kiisusta | kiisuista |
illatiivi | kiisuun | kiisuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiisulla | kiisuilla |
ablatiivi | kiisulta | kiisuilta |
allatiivi | kiisulle | kiisuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiisuna | kiisuina |
translatiivi | kiisuksi | kiisuiksi |
abessiivi | kiisutta | kiisuitta |
instruktiivi | – | kiisuin |
komitatiivi | – | kiisuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiisu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
ruotsin tai tanskan sanasta kis < saksan sanasta Kies < keskiyläsaksan kīs[1]
kiisu (gen kiisu, part kiisut)