Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kimmelle | kimmelteet |
genetiivi | kimmelteen | kimmelteiden kimmelteitten |
partitiivi | kimmellettä | kimmelteitä |
akkusatiivi | kimmelle; kimmelteen |
kimmelteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kimmelteessä | kimmelteissä |
elatiivi | kimmelteestä | kimmelteistä |
illatiivi | kimmelteeseen | kimmelteisiin kimmelteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kimmelteellä | kimmelteillä |
ablatiivi | kimmelteeltä | kimmelteiltä |
allatiivi | kimmelteelle | kimmelteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kimmelteenä | kimmelteinä |
translatiivi | kimmelteeksi | kimmelteiksi |
abessiivi | kimmelteettä | kimmelteittä |
instruktiivi | – | kimmeltein |
komitatiivi | – | kimmelteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kimmeltee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kimmellet- |