kipinöivä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kipinöivä | kipinöivät |
| genetiivi | kipinöivän | kipinöivien (kipinöiväin) |
| partitiivi | kipinöivää | kipinöiviä |
| akkusatiivi | kipinöivä; kipinöivän | kipinöivät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kipinöivässä | kipinöivissä |
| elatiivi | kipinöivästä | kipinöivistä |
| illatiivi | kipinöivään | kipinöiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kipinöivällä | kipinöivillä |
| ablatiivi | kipinöivältä | kipinöiviltä |
| allatiivi | kipinöivälle | kipinöiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kipinöivänä | kipinöivinä |
| translatiivi | kipinöiväksi | kipinöiviksi |
| abessiivi | kipinöivättä | kipinöivittä |
| instruktiivi | – | kipinöivin |
| komitatiivi | – | kipinöivine |