kirjo (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kirjo | kirjot |
genetiivi | kirjon | kirjojen |
partitiivi | kirjoa | kirjoja |
akkusatiivi | kirjo; kirjon |
kirjot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kirjossa | kirjoissa |
elatiivi | kirjosta | kirjoista |
illatiivi | kirjoon | kirjoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kirjolla | kirjoilla |
ablatiivi | kirjolta | kirjoilta |
allatiivi | kirjolle | kirjoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kirjona | kirjoina |
translatiivi | kirjoksi | kirjoiksi |
abessiivi | kirjotta | kirjoitta |
instruktiivi | – | kirjoin |
komitatiivi | – | kirjoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kirjo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Johdos sanasta kirja, joka on alun perin merkinnyt ’kuviota’. Kirjakielessä sana on ensi kerran mainittu Gandanderin sanakirjassa 1786 merkityksessä ’kirjava hevonen’.
autismin kirjo, jakauma, kirjava, kirjoa, poliittinen kirjo, vaihtelevuus
kirjoahven, kirjoantilooppi, kirjoeväsimppu, kirjograniitti, kirjohylje, kirjokansi, kirjolehti, kirjolohi, kirjomaasälpä, kirjoneule, kirjopeippi, kirjopesu, kirjopillike, kirjopyykki, kirjosieppo, kirjotähti, kirjovehka