kirpaisu (2)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kirpaisu | kirpaisut |
| genetiivi | kirpaisun | kirpaisujen kirpaisuiden kirpaisuitten |
| partitiivi | kirpaisua | kirpaisuita kirpaisuja |
| akkusatiivi | kirpaisu; kirpaisun |
kirpaisut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kirpaisussa | kirpaisuissa |
| elatiivi | kirpaisusta | kirpaisuista |
| illatiivi | kirpaisuun | kirpaisuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kirpaisulla | kirpaisuilla |
| ablatiivi | kirpaisulta | kirpaisuilta |
| allatiivi | kirpaisulle | kirpaisuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kirpaisuna | kirpaisuina |
| translatiivi | kirpaisuksi | kirpaisuiksi |
| abessiivi | kirpaisutta | kirpaisuitta |
| instruktiivi | – | kirpaisuin |
| komitatiivi | – | kirpaisuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kirpaisu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |