kirvely (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kirvely | kirvelyt |
genetiivi | kirvelyn | kirvelyjen kirvelyiden kirvelyitten |
partitiivi | kirvelyä | kirvelyitä kirvelyjä |
akkusatiivi | kirvely; kirvelyn |
kirvelyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kirvelyssä | kirvelyissä |
elatiivi | kirvelystä | kirvelyistä |
illatiivi | kirvelyyn | kirvelyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kirvelyllä | kirvelyillä |
ablatiivi | kirvelyltä | kirvelyiltä |
allatiivi | kirvelylle | kirvelyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kirvelynä | kirvelyinä |
translatiivi | kirvelyksi | kirvelyiksi |
abessiivi | kirvelyttä | kirvelyittä |
instruktiivi | – | kirvelyin |
komitatiivi | – | kirvelyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kirvely- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|