kiskaisu (2)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiskaisu | kiskaisut |
| genetiivi | kiskaisun | kiskaisujen kiskaisuiden kiskaisuitten |
| partitiivi | kiskaisua | kiskaisuita kiskaisuja |
| akkusatiivi | kiskaisu; kiskaisun |
kiskaisut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiskaisussa | kiskaisuissa |
| elatiivi | kiskaisusta | kiskaisuista |
| illatiivi | kiskaisuun | kiskaisuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiskaisulla | kiskaisuilla |
| ablatiivi | kiskaisulta | kiskaisuilta |
| allatiivi | kiskaisulle | kiskaisuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiskaisuna | kiskaisuina |
| translatiivi | kiskaisuksi | kiskaisuiksi |
| abessiivi | kiskaisutta | kiskaisuitta |
| instruktiivi | – | kiskaisuin |
| komitatiivi | – | kiskaisuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiskaisu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |