kivettynyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kivettynyt | kivettyneet |
genetiivi | kivettyneen | kivettyneiden kivettyneitten |
partitiivi | kivettynyttä | kivettyneitä |
akkusatiivi | kivettynyt; kivettyneen |
kivettyneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kivettyneessä | kivettyneissä |
elatiivi | kivettyneestä | kivettyneistä |
illatiivi | kivettyneeseen | kivettyneisiin kivettyneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kivettyneellä | kivettyneillä |
ablatiivi | kivettyneeltä | kivettyneiltä |
allatiivi | kivettyneelle | kivettyneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kivettyneenä | kivettyneinä |
translatiivi | kivettyneeksi | kivettyneiksi |
abessiivi | kivettyneettä | kivettyneittä |
instruktiivi | – | kivettynein |
komitatiivi | – | kivettyneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |