kohautteleminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kohautteleminen | kohauttelemiset |
genetiivi | kohauttelemisen | kohauttelemisten kohauttelemisien |
partitiivi | kohauttelemista | kohauttelemisia |
akkusatiivi | kohautteleminen; kohauttelemisen |
kohauttelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kohauttelemisessa | kohauttelemisissa |
elatiivi | kohauttelemisesta | kohauttelemisista |
illatiivi | kohauttelemiseen | kohauttelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kohauttelemisella | kohauttelemisilla |
ablatiivi | kohauttelemiselta | kohauttelemisilta |
allatiivi | kohauttelemiselle | kohauttelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kohauttelemisena (kohauttelemisna) |
kohauttelemisina |
translatiivi | kohauttelemiseksi | kohauttelemisiksi |
abessiivi | kohauttelemisetta | kohauttelemisitta |
instruktiivi | – | kohauttelemisin |
komitatiivi | – | kohauttelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kohauttelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kohauttelemis- |