koheltaja (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | koheltaja | koheltajat |
genetiivi | koheltajan | koheltajien (koheltajain) |
partitiivi | koheltajaa | koheltajia |
akkusatiivi | koheltaja; koheltajan |
koheltajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | koheltajassa | koheltajissa |
elatiivi | koheltajasta | koheltajista |
illatiivi | koheltajaan | koheltajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | koheltajalla | koheltajilla |
ablatiivi | koheltajalta | koheltajilta |
allatiivi | koheltajalle | koheltajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | koheltajana | koheltajina |
translatiivi | koheltajaksi | koheltajiksi |
abessiivi | koheltajatta | koheltajitta |
instruktiivi | – | koheltajin |
komitatiivi | – | koheltajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | koheltaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |