Katso myös: Kolari |
kolari (6)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kolari | kolarit |
genetiivi | kolarin | kolarien kolareiden kolareitten |
partitiivi | kolaria | kolareita kolareja |
akkusatiivi | kolari; kolarin |
kolarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kolarissa | kolareissa |
elatiivi | kolarista | kolareista |
illatiivi | kolariin | kolareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kolarilla | kolareilla |
ablatiivi | kolarilta | kolareilta |
allatiivi | kolarille | kolareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kolarina | kolareina |
translatiivi | kolariksi | kolareiksi |
abessiivi | kolaritta | kolareitta |
instruktiivi | – | kolarein |
komitatiivi | – | kolareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kolari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
keskiaikainen ruotsalainen laina[1]
|
autokolari, frontaalikolari, hirvikolari, ketjukolari, kolariauto, kolaripeltiseppä, kolarivaurio, kuolemankolari, kuolonkolari, nokikolari, nokkakolari, ohituskolari, peltikolari, porokolari, riistakolari, risteyskolari