kolhaisu (2)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kolhaisu | kolhaisut |
| genetiivi | kolhaisun | kolhaisujen kolhaisuiden kolhaisuitten |
| partitiivi | kolhaisua | kolhaisuita kolhaisuja |
| akkusatiivi | kolhaisu; kolhaisun |
kolhaisut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kolhaisussa | kolhaisuissa |
| elatiivi | kolhaisusta | kolhaisuista |
| illatiivi | kolhaisuun | kolhaisuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kolhaisulla | kolhaisuilla |
| ablatiivi | kolhaisulta | kolhaisuilta |
| allatiivi | kolhaisulle | kolhaisuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kolhaisuna | kolhaisuina |
| translatiivi | kolhaisuksi | kolhaisuiksi |
| abessiivi | kolhaisutta | kolhaisuitta |
| instruktiivi | – | kolhaisuin |
| komitatiivi | – | kolhaisuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kolhaisu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |