Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kolja | koljat |
genetiivi | koljan | koljien (koljain) |
partitiivi | koljaa | koljia |
akkusatiivi | kolja; koljan |
koljat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | koljassa | koljissa |
elatiivi | koljasta | koljista |
illatiivi | koljaan | koljiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | koljalla | koljilla |
ablatiivi | koljalta | koljilta |
allatiivi | koljalle | koljille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | koljana | koljina |
translatiivi | koljaksi | koljiksi |
abessiivi | koljatta | koljitta |
instruktiivi | – | koljin |
komitatiivi | – | koljine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kolja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
kolja yl. (1) (yks. määr. koljan , mon. epämäär. koljor , mon. määr. koljorna )