Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | komedia | komediat |
genetiivi | komedian | komedioiden komedioitten (komediain) |
partitiivi | komediaa | komedioita |
akkusatiivi | komedia; komedian |
komediat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | komediassa | komedioissa |
elatiivi | komediasta | komedioista |
illatiivi | komediaan | komedioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | komedialla | komedioilla |
ablatiivi | komedialta | komedioilta |
allatiivi | komedialle | komedioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | komediana | komedioina |
translatiivi | komediaksi | komedioiksi |
abessiivi | komediatta | komedioitta |
instruktiivi | – | komedioin |
komitatiivi | – | komedioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | komedia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
vuoden 1642 Raamatusta kirjakieleen tullut sana[2] << latinan cōmoedia, muinaiskreikan κωμῳδία (kōmōidía)
komediahahmo, komediakirjallisuus, lavakomedia, luonnekomedia, slapstickkomedia, stand up -komedia, tilannekomedia, tragikomedia