kommunikoiva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kommunikoiva | kommunikoivat |
genetiivi | kommunikoivan | kommunikoivien (kommunikoivain) |
partitiivi | kommunikoivaa | kommunikoivia |
akkusatiivi | kommunikoiva; kommunikoivan |
kommunikoivat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kommunikoivassa | kommunikoivissa |
elatiivi | kommunikoivasta | kommunikoivista |
illatiivi | kommunikoivaan | kommunikoiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kommunikoivalla | kommunikoivilla |
ablatiivi | kommunikoivalta | kommunikoivilta |
allatiivi | kommunikoivalle | kommunikoiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kommunikoivana | kommunikoivina |
translatiivi | kommunikoivaksi | kommunikoiviksi |
abessiivi | kommunikoivatta | kommunikoivitta |
instruktiivi | – | kommunikoivin |
komitatiivi | – | kommunikoivine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kommunikoiva- | |
vahva vartalo | kommunikoiva- | |
konsonantti- vartalo |
- |