kondiktio (3)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kondiktio | kondiktiot |
genetiivi | kondiktion | kondiktioiden kondiktioitten |
partitiivi | kondiktiota | kondiktioita |
akkusatiivi | kondiktio; kondiktion |
kondiktiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kondiktiossa | kondiktioissa |
elatiivi | kondiktiosta | kondiktioista |
illatiivi | kondiktioon | kondiktioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kondiktiolla | kondiktioilla |
ablatiivi | kondiktiolta | kondiktioilta |
allatiivi | kondiktiolle | kondiktioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kondiktiona | kondiktioina |
translatiivi | kondiktioksi | kondiktioiksi |
abessiivi | kondiktiotta | kondiktioitta |
instruktiivi | – | kondiktioin |
komitatiivi | – | kondiktioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kondiktio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
latinan condictio, vaatimus < latinan condicere, julistaa
|
|