konttaava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | konttaava | konttaavat |
genetiivi | konttaavan | konttaavien (konttaavain) |
partitiivi | konttaavaa | konttaavia |
akkusatiivi | konttaava; konttaavan |
konttaavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | konttaavassa | konttaavissa |
elatiivi | konttaavasta | konttaavista |
illatiivi | konttaavaan | konttaaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | konttaavalla | konttaavilla |
ablatiivi | konttaavalta | konttaavilta |
allatiivi | konttaavalle | konttaaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | konttaavana | konttaavina |
translatiivi | konttaavaksi | konttaaviksi |
abessiivi | konttaavatta | konttaavitta |
instruktiivi | – | konttaavin |
komitatiivi | – | konttaavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | konttaava- | |
vahva vartalo | konttaava- | |
konsonantti- vartalo |
- |