kosinut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kosinut | kosineet |
| genetiivi | kosineen | kosineiden kosineitten |
| partitiivi | kosinutta | kosineita |
| akkusatiivi | kosinut; kosineen |
kosineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kosineessa | kosineissa |
| elatiivi | kosineesta | kosineista |
| illatiivi | kosineeseen | kosineisiin kosineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kosineella | kosineilla |
| ablatiivi | kosineelta | kosineilta |
| allatiivi | kosineelle | kosineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kosineena | kosineina |
| translatiivi | kosineeksi | kosineiksi |
| abessiivi | kosineetta | kosineitta |
| instruktiivi | – | kosinein |
| komitatiivi | – | kosineine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kosinee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kosinut- | |