Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kosmos | kosmokset |
genetiivi | kosmoksen | kosmosten kosmoksien |
partitiivi | kosmosta | kosmoksia |
akkusatiivi | kosmos; kosmoksen |
kosmokset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kosmoksessa | kosmoksissa |
elatiivi | kosmoksesta | kosmoksista |
illatiivi | kosmokseen | kosmoksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kosmoksella | kosmoksilla |
ablatiivi | kosmokselta | kosmoksilta |
allatiivi | kosmokselle | kosmoksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kosmoksena | kosmoksina |
translatiivi | kosmokseksi | kosmoksiksi |
abessiivi | kosmoksetta | kosmoksitta |
instruktiivi | – | kosmoksin |
komitatiivi | – | kosmoksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kosmokse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kosmos- |
|
kosmoskukka, kosmoskynä, mikrokosmos
kosmos m.
kosmos m. (kyrillinen космос)
kosmos m.
kosmos (gen kosmose, part kosmost)