koste

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan koste merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan koste sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten koste sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta koste on tässä. Sanan koste määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankoste määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: Koste, koště

Suomi

Substantiivi

koste (48)

  1. virran kohta, jossa virtaus on pieni

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkost̪eˣ/
  • tavutus: kos‧te

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koste kosteet
genetiivi kosteen kosteiden
kosteitten
partitiivi kostetta kosteita
akkusatiivi koste;
kosteen
kosteet
sisäpaikallissijat
inessiivi kosteessa kosteissa
elatiivi kosteesta kosteista
illatiivi kosteeseen kosteisiin
kosteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kosteella kosteilla
ablatiivi kosteelta kosteilta
allatiivi kosteelle kosteille
muut sijamuodot
essiivi kosteena kosteina
translatiivi kosteeksi kosteiksi
abessiivi kosteetta kosteitta
instruktiivi kostein
komitatiivi kosteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kostee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kostet-

Lainaukset

1908. Uuno Sirelius: Suomalaisten kalastus, nide 3, s. 263

Nämä padot, jotka lyödään koskiin tai koviin virtoihin, laaditaan niin tiuhat, että niiden alle syntyy tyventö eli koste. Kalat, jotka virran kanssa käymästään taistelusta väsähtäneinä mielellään asettuvat tyventöön levähtämään, saarretaan jo edellä (s. 149) puheena olleella kostekulteella tai kostevadalla. Mutta pyynti suoritetaan paitsi keinotekoisista myöskin luonnonomaisista kosteista.

Saksa

Verbi

koste

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kosten
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kosten
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kosten
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kosten