koukistunut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | koukistunut | koukistuneet |
genetiivi | koukistuneen | koukistuneiden koukistuneitten |
partitiivi | koukistunutta | koukistuneita |
akkusatiivi | koukistunut; koukistuneen |
koukistuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | koukistuneessa | koukistuneissa |
elatiivi | koukistuneesta | koukistuneista |
illatiivi | koukistuneeseen | koukistuneisiin koukistuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | koukistuneella | koukistuneilla |
ablatiivi | koukistuneelta | koukistuneilta |
allatiivi | koukistuneelle | koukistuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | koukistuneena | koukistuneina |
translatiivi | koukistuneeksi | koukistuneiksi |
abessiivi | koukistuneetta | koukistuneitta |
instruktiivi | – | koukistunein |
komitatiivi | – | koukistuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |