kuilu

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kuilu merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kuilu sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kuilu sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kuilu on tässä. Sanan kuilu määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankuilu määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

kuilu

  1. pystysuora ainakin parilta taholta rajattu rakenne tai pystyseinäinen syvä luonnonmuodostuma, johon voi pudota (myös kuvaannollisesti)

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkui̯lu/
  • tavutus: kui‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuilu kuilut
genetiivi kuilun kuilujen
partitiivi kuilua kuiluja
akkusatiivi kuilu;
kuilun
kuilut
sisäpaikallissijat
inessiivi kuilussa kuiluissa
elatiivi kuilusta kuiluista
illatiivi kuiluun kuiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuilulla kuiluilla
ablatiivi kuilulta kuiluilta
allatiivi kuilulle kuiluille
muut sijamuodot
essiivi kuiluna kuiluina
translatiivi kuiluksi kuiluiksi
abessiivi kuilutta kuiluitta
instruktiivi kuiluin
komitatiivi kuiluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuilu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

elintasokuilu, hissikuilu, jätekuilu, kaivoskuilu, kuilu-uuni, roskakuilu, tuotantokuilu, valokuilu

Anagrammit

kiulu, liuku, luiku, ukuli

Idiomit

  • olla kuilun partaalla

Aiheesta muualla

  • kuilu Kielitoimiston sanakirjassa
  • kuilu Suomen etymologisessa sanakirjassa

Viitteet

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.