kujeilu (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kujeilu | kujeilut |
genetiivi | kujeilun | kujeilujen kujeiluiden kujeiluitten |
partitiivi | kujeilua | kujeiluita kujeiluja |
akkusatiivi | kujeilu; kujeilun |
kujeilut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kujeilussa | kujeiluissa |
elatiivi | kujeilusta | kujeiluista |
illatiivi | kujeiluun | kujeiluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kujeilulla | kujeiluilla |
ablatiivi | kujeilulta | kujeiluilta |
allatiivi | kujeilulle | kujeiluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kujeiluna | kujeiluina |
translatiivi | kujeiluksi | kujeiluiksi |
abessiivi | kujeilutta | kujeiluitta |
instruktiivi | – | kujeiluin |
komitatiivi | – | kujeiluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kujeilu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|