kulju
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kulju merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kulju sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kulju sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kulju on tässä. Sanan kulju määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankulju määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Substantiivi
kulju (1)
- vetinen painanne keidassuon keskiosassa
- (sotilasslangia)kuljetuskomppania
Ääntäminen
- IPA: /ˈkulju/
- tavutus: kul‧ju
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kulju | kuljut |
| genetiivi | kuljun | kuljujen |
| partitiivi | kuljua | kuljuja |
| akkusatiivi | kulju; kuljun |
kuljut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuljussa | kuljuissa |
| elatiivi | kuljusta | kuljuista |
| illatiivi | kuljuun | kuljuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuljulla | kuljuilla |
| ablatiivi | kuljulta | kuljuilta |
| allatiivi | kuljulle | kuljuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuljuna | kuljuina |
| translatiivi | kuljuksi | kuljuiksi |
| abessiivi | kuljutta | kuljuitta |
| instruktiivi | – | kuljuin |
| komitatiivi | – | kuljuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kulju- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
(suo) vanha germaaninen laina[1]
(sotilasyksikkö) lyhennys sanasta kuljetuskomppania
Käännökset
1. vetinen painanne keidassuolla
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Viitteet
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.